MajAnns Australian Labradoodlelle on koiriemme terveys ja hyvinvointi erittäin tärkeää. Siksi haluamme noudatamme WALAn jalostusmenetelmiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikki jalostuskoiramme käyvät läpi perusteellisen DNA-testi seulonnan, jonka meille toteuttaa Genomia Genetic Laboratory – OFA:n (Orthopedic Foundation for Animals) hyväksymä laboratorio. DNA -testillä haluamme eliminoida mahdolliset sairaudet välttääksemme sairaiden koirien käyttämisen jalostuksessa. Koiramme tutkitaan eläinlääkärin toimesta, ja ne käyvät myös silmäsairauksiin erikoistuneella eläinlääkärillä sekä röntgenkuvauksissa(lonkka- ja kyynärpään dysplasian selvitys).
WALA suosittelee seuraavaa:
1. DNA-profiilitestaus (’henkilökortti’)
DNA-profiilia voi verrata geneettiseen sormenjälkeen tai pysyvään henkilökorttiin. Sitä kutsutaan usein DNA-sukutaustan määritysprofiiliksi, ja sen tarkoitus on yksilöidä koira sekä varmistaa sen sukutausta (vanhemmat). Testissä tarkastellaan tiettyjä DNA-markkereita, kuten SNP:itä (Single Nucleotide Polymorphisms) tai STR:itä (Short Tandem Repeats). Näillä ei ole varsinaista tehtävää – ne ovat vain yksilöllisiä kuvioita. Koiran geneettisen rakenteen tutkiminen on sekä mielenkiintoista että tärkeä työkalu ennaltaehkäisevässä hoidossa. Laajojen geenitestien avulla voidaan tunnistaa sairauksiin liittyviä geenejä, mikä auttaa ennakoimaan ja ehkäisemään vakavia terveysongelmia. Vastuulliset kasvattajat ovat käyttäneet näitä testejä jo pitkään osana jalostustyötään. DNA-tietoa hyödynnetään perinnöllisten sairauksien vähentämiseen sekä geneettisen monimuotoisuuden säilyttämiseen, jotta vältetään sisäsiitoksen haitat. Rotukoiriin sijoittaville nämä testit tuovat tärkeää mielenrauhaa, sillä ne varmistavat, että jalostukseen valittava koira on terve myös geneettisesti. On kuitenkin tärkeää huomata, että DNA-profiili ei kerro, millainen koiran ulkonäkö tulee olemaan tai kantaako se sairauksia – se kertoo vain, kuka koira on.
2. DNA-ominaisuus- ja terveystestaus (’rakennuspiirustus’)
Tämä testaus keskittyy DNA:n toiminnallisiin osiin. Se antaa tietoa koiran fyysisistä ja biologisista ominaisuuksista. Testin tarkoituksena on ennustaa koiran ulkonäköä (fenotyyppiä) sekä tunnistaa perinnöllisiä sairauksia. Se analysoi tiettyjä geenejä, joiden tiedetään vaikuttavan erilaisiin ominaisuuksiin. Keskeiset kategoriat ALD:lle:
- Etenevä verkkokalvon rappeuma (prcd-PRA)
Progressiivinen verkkokalvon rappeuma (PRCD) on perinnöllinen silmäsairaus, jota on esiintyy monilla koiraroduilla. PRCD vaikuttaa silmän fotoreseptorisoluihin, jotka ovat vastuussa sekä hämäränäön että päiväaikaisen näön ylläpidosta. Sairaus aiheuttaa verkkokalvon aistisolujen tuhoutumista. Aluksi hämäränäöstä vastuussa olevat tapit alkavat kärsiä ja myöhemmin myös kirkasta valoa aistivat sauvat surkastuvat, mikä johtaa heikentyneeseen päiväaikaiseen näköön. Sairauden puhkeamisikä ja eteneminen vaihtelevat roduittain, mutta verkkokalvon muutokset voidaan havaita eläinlääkärin silmätarkastuksessa teini-iästä alkaen. Useimmat koirat, jotka sairastavat PRCD:tä, menettävät merkittävästi näkökykyään noin 4 vuoden iässä ja sairaus etenee usein täydelliseen sokeuteen. Geneettinen testaus PRA-prcd-geenistä voi luotettavasti selvittää, onko koira PRA-prcd:n geneettinen kantaja. PRA-prcd periytyy autosomaalisesti resessiivisesti, mikä tarkoittaa, että koiran on perittävä kaksi kopioita geenimutaatiosta (yksi kummaltakin vanhemmalta) sairastuakseen tautiin. Kantajilla ei yleensä ole oireita, mutta jos ne yhdistetään toiseen kantajaan, on olemassa riski saada sairastuneita pentuja.
- Von Willebrandin tauti (VWD) tyyppi I
Von Willebrandin tauti on perinnöllinen verenvuototauti, joka vaikeuttaa veren hyytymistä. Se on yleisin perinnöllinen verenvuototauti ja sitä esiintyy useimmissa koiraroduissa. Sairaus ilmenee vuotoherkkyytenä koiran iholla sekä kudoksissa. Koira joka kärsii tästä sairaudesta saa mustelmia ilman syytä, vuotaa verta ikenistä ja/tai nenästä. Tauti hankaloittaa myös koiran mahdollisia kirurgisia toimenpiteitä. Vaikka VWD:lle ei ole parannuskeinoa, koirat voivat elää normaalia elämää oikealla hoidolla.
- Karva ja virheellinen karvapeite (RSPO2)
Tietyissä roduissa, kuten australian labradoodlessa, RSPO2-geenin puuttuminen (IC) aiheuttaa virheellisen karvapeitteen, joka ilmenee lyhyenä karvapeitteenä pään, kasvojen ja jalkojen alueella. Tämä ei ole kuitenkaan sairaus vaan vaikuttaa visuaalisesti koiran ulkomuotoon.
- Rasituksen sietokyvyn aleneminen ja lyyhistyminen (EIC)
Rasituksen sietokyvyn aleneminen ja lyyhistyminen (Exercise induced collapse) ilmenee lihasheikkoutena, huonona koordinaationa ja hengenvaarallisena romahduksena koirilla, jotka muuten vaikuttavat terveiltä. Tähän sairastuneet koirat sietävät kevyttä tai kohtalaista liikuntaa, mutta näyttävät EIC:n merkkejä jo 5-20 minuutin intensiivisen harjoittelun jälkeen. EIC:n vakavuus vaihtelee. Kohtaukset kestävät 5-25 minuuttia ja menevät ohi ilman ilmeistä jälkiseurausta, kuten heikkoutta tai jäykkyyttä.
- Degeneratiivinen myelopatia (DM)
Selkäydinrappeumasairaus eli DM on kuolemaan johtava perinnöllinen sairaus, joka vaikuttaa keski-ikäisiin ja sitä vanhempiin koiriin. Taudin ensimmäisiä oireita ovat koordinaatiohäiriöt, epävakaa kävely, huojuminen sekä vapina. Myöhemmin oireet johtavat takapään halvaantumisen joka voi levitä myös eturaajoihin. Joillakin koirilla esiintyy myös inkontinenssia eli virtsankarkailua sekä ulosteen pidätyskyvyn heikkenemistä. DM muistuttaa ihmisillä esiintyvää ALS-tautia.
Lisäksi seuraavat tarkistetaan:
- Lonkkaniveldysplasian arviointi röntgenillä
Canine Hip Dysplasia (CHD) on tila, joka alkaa koirilla kasvuvaiheessa ja johtaa lonkkanivelen epävakauteen tai löysään istuvuuteen. Lonkkadysplasia on yleisin perinnöllinen ortopedinen sairaus koirilla. CHD on degeneratiivinen kehityshäiriö, joka johtaa kivuliaaseen lonkka-artroosiin, jäykkyyteen ja heikentyneeseen elämänlaatuun.
- Kyynärpään dysplasian arviointi röntgenillä
Elbow dysplasia (ED) on tila, joka sisältää useita kehittymis poikkeamia kyynärnivelessä. Tämä on perinnöllinen tila, jota voi esiintyä useimmissa koiraroduissa, mutta on yleisempää suurilla ja jättiläismäisillä koirilla. Se on sairaus, joka aiheuttaa etujalan nivelkipuja ja ontumista.
- Perinnöllisten silmäsairauksien tarkastus koirille
WALA:n vaatimuksesta tätä seulontaa käytetään useiden perinnöllisten sairauksien, kuten kaihin tai progressiivisen verkkokalvonrappeuman havaitsemiseksi. Sairastunutta yksilöä ei käytetä jalostukseen.
